Moikka!

Elämä rullaa tasaisesti ja rauhallisesti. Pientä jännitystä ilmoilla, kun seuraava kontrolli lähestyy. Toisaalta, melko varmat sanat lääkäriltä sain, että uusiutumisen mahdollisuus on hyvin pitkälti poistettu. Pelattiin varman päälle. Enkä silti saanut muita hoitoja, tai paremminkin, joutunut kokemaan sytoja tai sädehoitoja. En tässä vaiheessa ainakaan. Koskaan ei silti tiedä. Sadasta prosentista kun ei voi puhua, kun vastuksena on tämänkaltainen suoranainen itse karmeus. En olisi ensimmäinen, jolle kerrottu, että kaikki hyvin, ei pelkoa uusimisesta ja joka silti istuu jonkin ajan päästä uudestaan samojen asioiden äärellä ja miettii mitenhän se jatko. Mutta, tässä kohtaa valitsen. Valinta on olla miettimättä sitä pienempää todennäköisyyttä ja jatkaa elämää rohkeasti eteenpäin :).

Sain syöpään liittyviä henkisiä opusvihkosia mukaani. Luin ne kyllä. Parhaiten ja parhaimpana tsemppinä mieleen jäi ne jutut, miten tää asia ei koskaan anna rauhaa. Aina se kalvaa takaraivossa, enemmän tai vähemmän. Kontrollien ja tutkimusten lähestyessä tietysti enemmän. Se on ihan normaalia. Minua pelko ei kuitenkaan auta, se päinvastoin tekee heikommaksi. Tutkitusti henkisellä jaksamisella on paljon vaikutusta myös fyysiseen. Olen opiskellut joskus nuorena psykologian perukset lukion jälkeen y.opistossa, joten tietynlainen käsitys ihmisen mielenvahvuudesta on tietotasolla, kuten myös omasta kokemuksesta, tällä ruohonjuuritasolla. Paljon on opeista ollut hyötyä, tai ylipäätään kärsivällisyydestä ymmärtää myös itseään, vaikeassa tilanteessa. Olla jollain tapaa objektiivinen, vaikkei se koskaan täysin mahdollista olekaan, tietysti, jollei puhuta jo mielenjakautumisen sairaudesta jne. Whoa. Hengästyn omiin ajatuksiini jälleen, hah.

Mainitsin aiemmin ravinnosta, siihen liittyvästä mielenkiinnosta. Se on ja elää, netti on tutkittua ja tutkimatonta tietoa täynnä. Askel askeleelta takaisinpäin sinne mahdollisimman luonnolliseen. Varmasti tuttua huttua kaikille, miten liian pitkälle prosessesoidut ruoat ja ns. niiden terveellisemmäksi tekeminen (poistamalla "väärät" rasvat ym. ym. ym.) vaikuttaa kansallisella tasolla ihmisten hyvinvointiin. Jokainen toki elää tavallaan ja parhaalla mahdollisella sellaisella, mikäli aihe vähääkään kiinnostaa ja minun tieni on se pelkistetty. Luonto ja sen tuotteet. Toimineet iät ajat, toimii nykypäivänäkin. Entinen einesten kuluttaja, laiska kokki. Toki muillakin kropan ongelmilla on ollut tekemisensä tässä "uudistautumisessa", jo vuosia sitten, mutta se on tosiasia, että jos kroppaani tollainen bugi pääsi jylläämään, on huomio tuhannesti enemmän vielä asiassa nykyään. Sitähän se, mitä suuhusi laitat, se on pitkälti elimistösi tila. Olet mitä syöt ja muita hauskoja sanontoja. Toisaalta. Syöpä on aina huono tuuri myös, syyllistäminen on turhaa, mutta silti, onneksi asioihin voi vaikuttaa myös jälkeenpäin tilanteessa, jossa toivoa ei ole menetetty tai peliä jo pelattu. Emeli Sande vastaa tunnelmasta :).

Hauskaa viikonloppua!

M